.. voi tehdä joskus hyvää että pääsee oikein toden teolla tutustumaan omiin ajatuksiinsa.

Päivä päivältä valoisuus lisääntyy niin pihalla kun sisäpuolellakin. Samaa rataa kun mennään niin eiköhän kesään mennessä oo jo ajatuksetkin aika valoisia.

Kirjoittaminen on kumma juttu, se tarttuu. Kun näin yhden kaverin kirjoittelevan jotakin ihan puuta heinää, iski vimma ottaa kynä käteen ja aloittaa... siitä se sitten taas alkoi.

Nyt rupeaa ruutuvihon sivuilla olemaan kirjaimia jo yli oman tarpeen, mutta jatketaan sitten kansiin jos ruudut loppuu.

Elämä on ihanaa, kun sen joskus vain hoksaa,  mutta välillä pitää aina muistuttaa itteään että täällä olo on ainutkertaista.

Suljettu tila vaikenee mutta saapuu ruudulle taas jonakin päiävänä.

Hyvää kannattaa odottaa.